Vuosikertomus 2023

Yhtiö

kukkuroinmäen käsittelykeskus

biokaasu

laatu ja ympäristö

vuosikertomus 2022

Ympäristövastuu

Ympäristöluvat

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on voimassa oleva ympäristölupa (ESAVI/336/04.08/2011), joka on päivitetty vuonna 2014.

Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella on oma ympäristölupa (ESAVI 6316 30.10.2017, täydennykset ESAVI 34859 6.3.2020, ESAVI 11496 17.6.2020).

Hyödyksi-asemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten myöntämät ympäristöluvat tai jätelain mukaiset rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmässä.

Etelä-Karjalan Jätehuolto raportoi ympäristölupien ja rekisteröintien mukaisesti asemilla kerätyt jätteet, jätteiden määrät sekä minne jätteet on toimitettu edelleen käsiteltäviksi. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on myös laaja ympäristön tarkkailuohjelma, jonka tuloksista raportoidaan viranomaisille.

Kukkuroinmäen käsittelykeskus

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 135 hehtaaria. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa on tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä vaarallisen jätteen tasoinen loppusijoitusalue pilaantuneille maille ja tuhkille. Molemmilla loppusijoitusalueilla on vaaditun mukaiset pohjarakenteet ja vesienkeräily-järjestelmät. Pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalueita on yhteensä 3,6 hehtaaria ja hyötyjätteiden varastointialueita noin 1,5 hehtaaria, lisäksi lajittelu- ja varastointikenttää noin 3 hehtaaria sekä ns. kiertotalouskenttää  noin 4 hehtaaria. Vuoden 2023 aikana rakennettiin myös lisää lohkoja kiertotalouskentälle sekä GRK:n koetoimintakenttää. 

Käsittelykeskuksen alueella toimii myös vuonna 2020 toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan Jätehuollon oma biokaasulaitos, Kekkilän kompostointilaitos ja Wimao Oy:n komposiittipilotlaitos.

Talvinen ilmakuva Kukkuroinmäen käsittelykeskuksesta

Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Etelä-Karjalan Jätehuollolla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001. Järjestelmät tukevat toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja ympäristöasioiden huomioimista toiminnassa. Ympäristöasiat kulkevat punaisena lankana koko toiminnan läpi strategiasta ja toimintapolitiikasta lähtien.

Ympäristönäkökohdat 2023:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Kattava vastaanottovalikoima ja lajittelumahdollisuudet Hyödyksi-asemilla ja pientuojien vastaanotossa
  • Lajittelun toimivuuden seuraaminen lajittelukentällä
  • Jätevesikuormitus ja ravinteiden hyötykäyttö

Laatunäkökohdat 2023:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Hyvä asiakaspalvelu
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Alihankkijoiden toiminnan laatu
ISO 9001
ISO 14001

Vaikutukset veteen

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ja käsitellään ympäristöluvan mukaisesti. Rakennusten katoilta kertyvät sadevedet johdetaan ojiin. Loppusijoitusalueiden,  käsittelykenttien, siirtokuormausaseman sekä jätteen vastaanottoalueiden suoto- ja valumavedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Lajittelu- ja varastointikenttä on jaettu siten, että sieltä kertyvät vedet johdetaan pääasiallisesti jätevedenpuhdistamolle, mutta risujen ja puhtaiden maa-ainesten varastointiin käytettyjen kenttien vedet ohjataan ojiin. Biokaasulaitokselta ei tule normaalitilanteessa jätevesiä, vaan ravinnepitoiset nesteet on tarkoitus hyödyntää viljelyssä ja teollisissa prosesseista. Vuonna 2023 jouduttiin puhdistamolle kuitenkin toimittamaan myös jonkin verran biokaasulaitoksen rejektivesiä alkuvuoden aikana. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2023 käsittelykeskuksen alueelta pumpattiin jätevettä puhdistamolle yhteensä 86 850 kuutiometriä.

Vuoden 2023 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus (kg/a) oli edellisvuotta matalampi kokonaistypen kuormitusta lukuun ottamatta. Tämä johtui siitä, että biokaasulaitoksen ravinnepitoisia rejektivesiä ei tarvinnut johtaa jätevedenpuhdistamolle alkuvuoden jälkeen, vaan ne saatiin hyödynnettyä maanviljelyssä ja teollisissa prosesseissa. 

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, mutta kaikista näytteenottopisteistä ei saatu näytteitä kaikilla kerroilla ojien kuivuuden vuoksi. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan.

 

Ojaveden näytteenottoa
Kuvaaja Kukkuroinmäen vesikuormituksesta
Kuvaaja Kukkuroinmäen vesien fosforikuormituksesta

Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2023 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 48-50 % ja itäkaivon 0-0,5 %. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0-29,6 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2023 kaasuntuotantopotentiaali oli 279 000 kg metaania.  Loppusijoitukseen menneet jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ainesta. Kaasuntuotantopotentiaali onkin nykyisin pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Laskennan lähtötiedoissa on korjattu metaanin osuutta kaatopaikkakaasuissa mittaustulosten perusteella vuosilta 2019-2021. 

Myönteisiä ilmastovaikutuksia saatiin biokaasun tuotannolla ja liikennepolttoainekäytöllä. Kukkuroinmäen biokaasulaitoksessa tuotettua biokaasua myytiin vuoden 2023 aikana Etelä-Karjalan Jätehuollon tankkausasemilla 1 023 750 kg, josta omaa tuotantoa oli 853 886 kg ja loput ostokaasua. Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella tuotetulle BIG-biokaasulle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki vuonna 2022 (lupanumero 4099 0016). 

Kuvaaja loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalista
Ilmastohyödyt 2023 kuvana

Jätteenkuljetukset

Keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Etelä-Karjalan Jätehuollon oman biokaasun tuotannon, 22.4.2021 avattujen BIG biokaasun tankkausasemien myötä uudet jätteenkuljetusurakat on pystytty kilpailuttamaan vaatimuksena kaasukäyttöinen kalusto. Näin ollen jätteenkuljetusten hiilidioksidipäästöjä on saatu pienennettyä merkittävästi. 

Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista ja jätteen siirtokuormauksesta muodostui vuonna 2023 yhteensä 891 086 ajokilometriä. Dieseliä kului jätteenkuljetuksissa 99 355 litraa (1 143 MWh). Biokaasua kului 261 148 (2 525 MWh). Käytettäessä biokaasua liikennepolttoaineena ovat  laskennalliset hiilidioksidipäästöt 0 kg.  Etelä-Karjalan alueella toimineen jätteenkuljetusurakoitsijan Jätehuolto Laineen konkurssin seurauksena osa jätteenkuljetuksista jouduttiin hoitamaan dieselkäyttöisellä varakalustolla ennen tilanteen normalisoitumista

Etelä-Karjalan alueella on käytössä viisi Etelä-Karjalan Jätehuollon BIG-biokaasun tankkausasemaa, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa (Eteläkatu 5 ja Kukkoroinmäen käsittelykeskus), Imatralla (Vuoksenniska, Sauramonkuja 5-7), Luumäellä (Kanervatie 4) ja Parikkalassa (Koirniementie 6). Lisäksi maakunnan alueella on Gasumin tankkausasemia, joilla voi tankata joko bio- tai maakaasua. Etelä-Karjalan Jätehuollon BIG-biokaasulle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki.

Jätteenkuljetusten ajokilometrit ja polttoaineenkulutus
jäteauto big-biokaasu
Luumäen BIG biokaasun tankkausasema
BIG-asemat kartalla

Hajut

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen henkilökunta tarkkailee hajuja ja kirjaa havainnot ylös. Myös lähiseudun asukkailta saadaan tietoa hajuhavainnoista käsittelykeskuksen alueen ulkopuolelta. Henkilökunnan kirjaamia hajuhavaintoja oli vuoden aikana yhteensä 15 päivänä, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Hajuhavaintoja tehtiin eniten touko – kesäkuussa ja havainnot koskivat kompostointilaitoksen hajuja. Vuonna 2023 ei tullut ulkopuolisia palautteita hajuhaitoista.

Kesällä 2022 palaneen siirtokuormaushallin uudelleenrakennustyöt olivat käynnissä vuoden 2023 aikana, ja kuivajätteitä jouduttiin välivarastoimaan loppusijoitusalueella ennen toimittamista energiahyötykäyttöön jätevoimalaan. Tästä ei kuitenkaan aiheutunut hajuhaittoja. Myöskään biokaasulaitoksen mädätteiden käsittelystä käsittelykentällä ei ilmennyt hajuhaittoja. 

Biokaasulaitoksen mädätettä kentällä

Melu

Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteenkäsittelytoiminnassa melua aiheuttavat muun muassa työkoneilla tehtävä siirtokuormaus, rakennusjätteen lajittelu, murskaus ja seulonta. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella haketetaan puujätettä, risuja ja energiajätettä.

Ilmakuva toisesta suunnasta

Pöly

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat jätteenkäsittelytoiminta ja -kuljetukset erityisesti keväisin. Alueen kentät ja tiet on asfaltoitu suurimmaksi osaksi. Käsittelykeskuksessa mahdollista pölyämistä aiheuttavaa toimintaa voi olla esimerkiksi hyödynnettävien jätejakeiden hakettaminen tai herkästi pölyävien kuormien lajitteleminen, murskaus ja seulonta. Vuoden 2023 aikana alueella tehtiin puujätteen, risujen ja energiajätteen haketusta. Kiertotalouskentän rakenteissa käytettävät tuhkat kasteltiin pölyämisen ehkäisemiseksi. Tuhkille oli varattu myös katettu varastosiilo 

Murskaus

Haittaeläimet

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen lintukantaa seurataan laskennoilla. Lokkien keskimääräinen yksilömäärä oli vuonna 2023 seurantahistorian toiseksi pienin, 889 yksilöä.  Varislintujen keskimääräinen yksilömäärä (n. 563) oli samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin. Rottien torjuntaa  suoritetaan käsittelykeskuksilla säännöllisillä tarkastuksilla ja torjuntasyöteillä.

Lokkeja