Reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy ruuantuotannossa. Kun heitämme ruokaa roskiin, tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat syntyneet turhaan. Suomessa heitetään vuosittain syömäkelpoista ruokaa noin 400 miljoonaa kiloa ruuantuotannon eri vaiheissa, tästä noin kolmasosa kotitalouksissa. 

Ruokaostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota elintarvikkeiden pakkauskokoihin ja säilyvyyteen. Nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita kannattaa hankkia vain lähipäivien tarpeeseen. Älä osta yli-isoja pakkauskokoja taloutesi tarpeeseen. Valitse sellaisia tuotteita, joiden pakkausmateriaalit ovat helposti kierrätettäviä.  

Tunnista ero ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkinnöissä. Parasta ennen -merkintä tarkoittaa tuotteen vähimmäissäilyvyysaikaa, ja usein elintarvike on käyttökelpoinen vielä tämän jälkeenkin. Parasta ennen -merkinnällä varustettuja tuotteita kannattaa – ja pitääkin – tutkia aistinvaraisesti käyttökelpoisuuden selvittämiseksi vielä päivän umpeuduttuakin. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä taas löytyy yleensä nopeasti pilaantuvista elintarvikkeista ja näiden turvallisuutta valmistaja ei voi taata päiväyksen umpeuduttua. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa enää myydä eikä käyttää myytävien elintarvikkeiden valmistukseen. Kuluttaja voi omalla vastuullaan tuotetta käyttää, mikäli se on aistinvaraisesti käyttökelpoinen.  

Hyödynnä tähteeksi jääneet ruuat seuraavan päivän ruuanvalmistuksessa, tai tee vaikka hävikkiherkkua kuivahtaneista ruisleivistä. Netti on pullollaan hävikkiruokavinkkejä! Hyvä keino on myös pakastaa yli jäänyt ruoka tuoreeltaan valmiiksi annoksiksi.  

Vaateteollisuus tuottaa tällä hetkellä vuosittain saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin maailman laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Ympäristökuormitusta aiheutuu tekstiilikuitujen kasvatuksesta, langan ja kankaiden valmistuksesta, värjäyksestä, ompelusta, kuljetuksista, varastoinnista ja lopulta myös tekstiilijätteestä. Tekstiilien tuotanto  kuluttaa paljon puhdasta vettä ja kemikaaleja sekä aiheuttaa jätevesipäästöjä. Tekstiilien valmistukseen halpatuotantomaissa liittyy myös paljon eettisiä ongelmia, kuten alipalkkausta ja lapsityövoiman käyttöä.

Pikamuoti kuluttaa ympäristöä merkittävästi. Edullisia vaatteita ostetaan paljon, ja ne jäävät monesti vähälle käytölle tai jopa kokonaan käyttämättä. Vaatteita tuotetaan järkyttäviä määriä lyhytjänteisesti muodin oikkuja palvelemaan, joiden laskelmien mukaan maailmassa tällä hetkellä olevat vaatteet riittävät vaatettamaan seuraavat kuusi sukupolvea!

Hanki laadukkaita ja ajattomia vaatteita, jotka sopivat moneen käyttötarkoitukseen. Älä tee hätiköityjä hankintoja esimerkiksi verkkokaupoista, vaan sovita vaatteita huolellisesti ennen ostopäätöstä. Hyödynnä myös myyjien ammattitaitoa. Tutki myös vaatteiden materiaalimerkintöjä, näistä voi päätellä vaatteen kestoa käytössä ja kierrätettävyyttä elinkaaren päässä. Tällä hetkellä teknisesti pystytään kierrättämään luonnonkuituja, mutta synteettiset kuidut ja sekoitemateriaalit ovat ongelmallisia.

Ompelija lyhentää, kaventaa ja leventää vaatteet tarvittaessa istuviksi sekä tekee korjaustyöt, kuten vaikka vetoketjujen vaihdot. Suutarin palveluksia kannattaa hyödyntää jalkineiden ja laukkujen korjaukseen.

Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä! Käytetyille vaatteille on nykyisin hyvin palvelevia nettikirppiksiä, joihin on helppo myös itse laittaa vaatteita myyntiin.  Näin saadaan yksittäisten vaatteiden käyttöikää pidennettyä huomattavasti. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt vastaanottavat lahjoituksena käyttökelpoisia tekstiilejä. Käyttöikänsä päähän tulevia lakanoita, pyyhkeitä ja peitteitä voi tarjota myös esimerkiksi löytöeläintaloille tai eläinten omistajille.

Käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat poistotekstiilien keräykseen, mutta tutustu lajittelu- ja vastaanotto-ohjeisiin ennen toimitusta. Poistotekstiilejä vastaanotetaan kaikilla Hyödyksi-asemilla, myös Saimaan Virta ottaa poistotekstiilejä vastaan omissa keräyspaikoissaan. Tällä hetkellä poistotekstiilien keräyksen kautta pystytään kierrättämään luonnonkuituisia tekstiilejä, kuten puuvillaa, villaa ja pellavaa. Pakkaa poistotekstiilit huolella muovipussiin, jotta ne eivät pääse kostumaan varastoinnin aikana. Keinokuituisille, käyttökelvottomille tekstiileille ei juuri jatkokäyttöä toistaiseksi ole, joten nämä kannattaa laittaa suoraan kuivajätteiksi. Ethän tuo poistotekstiilien keräykseen myöskään alusvaatteita, sukkia, haisevia tai ötökkäisiä tekstiilejä.

Huonekaluja valitessa kannattaa kiinnittää huomiota materiaaliin ja laatuun. Jykevät, puiset tai metalliset huonekalut kestävät käyttöä ja aikaa, ja niitä pystyy usein myös kunnostamaan aina uudelleen ja uudelleen. Huokoinen lastu- tai kennolevy ei taas kestä juurikaan rasitusta, ja tällaiset huonekalut päätyvätkin usein nopeasti jätteeksi.

Huonekaluja ei suinkaan tarvitse ostaa välttämättä uutena, kannattaa hyödyntää kirpputorien tarjontaa laadukkaiden kalusteiden etsintään. Huonekalun hankinnassa kannattaa myös miettiä sen monikäyttöisyyttä – yleensä suosikkinojatuoleille ja -lipastoille löytyy paikka myös, vaikka asuinpaikka vaihtuisikin. Tarjoa omia tarpeettomia huonekaluja kirppiksille tai kierrätyskeskuksiin!

Myös verhoilumateriaalilla on merkitystä huonekalun kestävyyden kannalta. Selvitä esimerkiksi sohvaa, nojatuolia tai mattoa hankkiessasi miten materiaalia puhdistetaan ja huolletaan. Uudelleen verhoilemalla tai vaikkapa irtopäällisillä voi saada uuden ilmeen kotiin ja paljon lisää käyttöaikaa pinnaltaan kulahtaneelle sohvalle tai tuolille!

Joitain kodinkoneita tarvitaan päivittäin tai ainakin viikoittain, toisia taas huomattavasti harvemmin. Jokaisen koneen ja laitteen valmistukseen kuluu kuitenkin merkittävästi raaka-aineita ja energiaa, ja käyttöikänsä myös erityistä käsittelyä vaativia jätteitä, kuten akkuja, paristoja ja sähkökomponentteja. Voisiko harvoin käytössä olevia laitteita hankkia yhdessä? Esimerkiksi yhteinen ruohonleikkuri naapurin kanssa ja porakone kaverin tai sukulaisen? Myös taloyhtiöt voivat hankkia koneita yhteiseen käyttöön. 

Monia koneita ja laitteita voi myös vuokrata tähän erikoistuneilta yrityksiltä ja löytyypä nykyään monien kuntien kirjastoistakin lainattavaksi vaikkapa ja mitä. 

Laitetta hankkiessa kannattaa panostaa laatuun, yleensä pitkä takuuaika kertoo myös pitkästä elinkaaresta. Laitteiden huolellisella käytöllä voidaan pidentää niiden käyttöikää. Tutustu huolella käyttöohjeisiin ennen laitteen käyttöönottoa ja noudata huolto-ohjelmaa.  

Käyttökelpoisia rakennustarvikkeita ja -materiaaleja kannattaa tarjota uudelleenkäyttöön tähän erikoistuneilla kirpputoreilla, netin osto- ja myyntipalveluissa ja sosiaalisen median ryhmissä. Pura kalusteet ja rakennusosat kokonaisina. Uudelleenkäyttöön voi tarjota esimerkiksi kokonaisia tiiliä ja laattoja, ovia, oven kahvoja ja heloja, saniteettikalusteita ja toimivia kodinkoneita.

Rakennusjätteen määrään voi vaikuttaa mittaamalla huolellisesti tarvittavat määrät ja huolellisella työskentelyllä, jolloin hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Tuotteita hankkiessa kiinnitä huomioita materiaalien laatuun, kierrätettävyyteen ja ympäristöystävällisyyteen.

Remontoidessa kannattaa vaalia vanhaa, mikäli materiaalit ovat turvallisia ja sellaisia että niitä voi käsitellä uudelleen.