Vuosikertomus 2025

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ja käsitellään ympäristöluvan mukaisesti. Rakennusten katoilta kertyvät sadevedet johdetaan ojiin. Loppusijoitusalueiden, käsittelykenttien, siirtokuormausaseman sekä jätteen vastaanottoalueiden suoto- ja valumavedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Lajittelu- ja varastointikenttä on jaettu siten, että sieltä kertyvät vedet johdetaan pääasiallisesti jätevedenpuhdistamolle, mutta risujen ja puhtaiden maa-ainesten varastointiin käytettyjen kenttien vedet ohjataan ojiin. Sulamisvesiä ja rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Biokaasulaitokselta ei tullut vuonna 2025 jätevedenpuhdistamolle johdettavia jätevesiä, vaan ravinnepitoiset nesteet hyödynnettiin viljelyssä ja teollisissa prosesseissa tai varastoitiin laitoksen yhteyteen rakennettuihin varastoaltaisiin. Vuonna 2025 käsittelykeskuksen alueelta pumpattiin jätevettä puhdistamolle yhteensä 112 341 kuutiometriä.

Vuoden 2025 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus (kg/a) oli COD:n ja BOD:n osalta huomattavasti edellisvuotta matalampia, mutta typpi- ja ammoniumtyppipitoisuuksien osalta hieman korkeampi.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan seitsemästä pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan.

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2025 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 12–50 % ja itäkaivon 0–0,3 %. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0–25 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2025 kaasuntuotantopotentiaali oli 253 000 kg metaania.  Loppusijoitukseen menneet jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ainesta. Kaasuntuotantopotentiaali onkin nykyisin pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle.

Myönteisiä ilmastovaikutuksia saatiin biokaasun tuotannolla ja liikennepolttoainekäytöllä. Kukkuroinmäen biokaasulaitoksessa tuotettua biokaasua myytiin vuoden 2025 aikana Etelä-Karjalan Jätehuollon tankkausasemilla 1 146 323 kg, josta omaa tuotantoa oli 941 929 kg ja loput ostokaasua. Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella tuotetulle BIG-biokaasulle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki vuonna 2022 (lupanumero 4099 0016). 

Vuoden 2025 aikana aloitettiin myös yhtiön hiilijalanjäljen laskenta GHG-protokollan mukaisesti vuoden 2024 päästötiedoilla.

Keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Etelä-Karjalan Jätehuollon oman biokaasun tuotannon, vuonna 2021 avattujen BIG biokaasun tankkausasemien myötä uudet jätteenkuljetusurakat on pystytty kilpailuttamaan vaatimuksena kaasukäyttöinen kalusto. Näin ollen jätteenkuljetusten hiilidioksidipäästöjä on saatu pienennettyä merkittävästi.

Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista, siirtokuljetuksista Hyödyksi-asemilta Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen ja siirtokuormauksesta Kotkan hyötyvoimalaan muodostui vuonna 2025 yhteensä 944 655 ajokilometriä.  Dieseliä kului 113 144 litraa (1 301 MWh) ja biokaasua kului 273 005 kg (3 686 MWh). Käytettäessä biokaasua liikennepolttoaineena ovat laskennalliset hiilidioksidipäästöt 0 kg. 

Etelä-Karjalan alueella on käytössä viisi Etelä-Karjalan Jätehuollon BIG-biokaasun tankkausasemaa, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa (Eteläkatu 5 ja Kukkuroinmäen käsittelykeskus), Imatralla (Vuoksenniska, Sauramonkuja 5-7), Luumäellä (Kanervatie 4) ja Parikkalassa (Koirniementie 6). Etelä-Karjalan Jätehuollon BIG-biokaasulle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen henkilökunta tarkkailee hajuja ja kirjaa havainnot ylös. Myös lähiseudun asukkailta saadaan tietoa hajuhavainnoista käsittelykeskuksen alueen ulkopuolelta. Henkilökunnan kirjaamia hajuhavaintoja oli vuoden aikana yhteensä 12 päivänä, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Hajuhavaintoja tehtiin eniten touko – kesäkuussa ja havainnot koskivat kompostointilaitoksen hajuja.

Biokaasulaitoksen mädätteiden käsittelystä käsittelykentällä ei ilmennyt hajuhaittoja. Loppusyksyllä tuli yksi ulkopuolinen hajuilmoitus, joka koski pellolle vietyä biokaasulaitoksen lopputuotetta. Lopputuotteet on tämän jälkeen ohjeistettu kyntämään peltoon mahdollisimman pian levityksen jälkeen hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteenkäsittelytoiminnassa melua aiheuttavat muun muassa työkoneilla tehtävä siirtokuormaus, rakennusjätteen lajittelu, murskaus ja seulonta. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella haketetaan puujätettä, risuja ja energiajätettä.

Kukkuorinmäen käsittelykeskuksessa asioi vuoden 2025 aikana 26 906 asiakasta.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat jätteenkäsittelytoiminta ja -kuljetukset erityisesti keväisin. Alueen kentät ja tiet on asfaltoitu suurimmaksi osaksi. Käsittelykeskuksessa mahdollista pölyämistä aiheuttavaa toimintaa voi olla esimerkiksi hyödynnettävien jätejakeiden hakettaminen tai herkästi pölyävien kuormien lajitteleminen, murskaus ja seulonta. Vuoden 2025 aikana alueella tehtiin puujätteen, risujen ja energiajätteen haketusta. Kiertotalouskentän rakenteissa käytettävät tuhkat kasteltiin pölyämisen ehkäisemiseksi. Tuhkille oli varattu myös katettu varastosiilo.

keskimääräinen yksilömäärä oli vuonna 2025 suurempi kuin neljänä aikaisempana vuonna. Varislintujen keskimääräinen yksilömäärä oli hieman pienempi kuin edellisellä seurantajaksolla. Rottien torjuntaa suoritetaan käsittelykeskuksilla säännöllisillä tarkastuksilla ja torjuntasyöteillä.