Yhtiö

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Kiertotalouden asialla 30v.

Strategia

Kukkuroinmäen käsittelykeskus

Laatu ja ympäristö

Vuosikertomus 2024

Maakunnan oma kiertotalousyhtiö

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Etelä-Karjalan kunnat päättivät yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen jäteyhtiön - Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n - huolehtimaan kuntalaisten jätehuoltopalveluista vastuullisesti, tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti.

Paljon on mahtunut näihin vuosikymmeniin ja jätehuolto on kehittynyt huimasti alkuaikojen kaatopaikkakeskeisyydestä koko ajan tavoitteellisempaan jätteen hyötykäytön lisäämiseen ja jätteen määrän vähentämiseen.

Juhlistamme 30 vuoden merkkipaalua erilaisten tapahtumien ja kilpailujen muodossa pitkin vuotta. Jalkaudumme kuntien Hyödyksi-asemille kahvittelemaan asiakkaiden kanssa ja kuulemaan teidän toiveitanne tulevia vuosia silmällä pitäen.

Tällä sivulla julkaisemme juhlavuoteen liittyviä artikkeleja, tiedotteita ja kilpailuja sekä mahdollisesti asiakkaiden jakamia muistoja menneiltä jätehuollon vuosikymmeniltä. Muistelmia voi lähettää osoitteeseen neuvonta(at)ekjh.fi

Tavataan kiertueella!

Lue oheinen artikkeli (tulossa heinäkuussa) perusmaksulla katettavista palveluista ja vastaa siihen liittyviin kysymyksiin. Halutessasi voit osallistua arvontaan.

Hyödyksi-asemien kiertueaikataulu

• Imatra, Harakka, torstai 21.5.2026 klo 12-18 
• Lappeenranta, Toikansuo, torstai 28.5.2026 klo 12-18
• Savitaipale, Peijonsuo, torstai 25.6.2026 klo 14-18
• Luumäki, Taavetti, tiistai 30.6.2026 klo 12-18
• Lemi, keskiviikko 8.7.2026 klo 12-18
• Taipalsaari, torstai 16.7.2026 klo 12-18
• Parikkala, Särkisalmi, keskiviikko 22.7.2026 klo 13-18
• Ruokolahti, Myllyntausta, torstai 30.7.2026 klo 13-18
• Rautjärvi, Änkilä, tiistai 4.8.2026 klo 13-18
• Kukkuroinmäen käsittelykeskus, keskiviikko 19.8.2026 klo 12-18

Lue oheinen artikkeli biokaasun synnystä (Jätteiden voimalla kulkeva auto saa hymyn huulille) ja vastaa siihen liittyviin kysymyksiin. Halutessasi voit osallistua arvontaan.

Säihkyvä Huuhanranta kertoo myös jätehuollon merkityksestä

Puhtaan Saimaan ja sujuvan arjen takana on näkymätön selkäranka, jota pidetään yllä oikeilla asenteilla ja jätehuoltomaksuilla.

Ruokolahden Utulan kylällä avautuu perinteinen eteläkarjalainen maalaismaisema, jonka tunnusmerkkejä ovat avoimet pellot ja puhtaana välkehtivä Saimaa.

Maiseman säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii paikallista aktiivisuutta. Yksi Utulan kylän tunnetuista puuhamiehistä on Jari Rautio, joka pitää omia ja vuokrapeltojaan viljeltynä enimmäkseen siksi, että maalaismaisema pysyisi avoimenaja kauniina.

Päätyökseen Jari työskentelee perheyrityksessä nimeltä Metsäsepät Rautio Oy, joka tekee koneellista  puunkorjuuta motolla ja keruukoneella.

Kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Jari tuntee seutunsa läpikotaisin.  Hän tietää myös sen, miten alue muuttuu kesäisin. Utulan kylässä asukasluku jopa kolminkertaistuu mökkiläisten saapuessa nauttimaan kauniista luonnosta.

Tämä vilinä näkyy heti jätepisteillä. Kulutuksen kasvu asettaa jätehuollolle kovat vaatimukset, mutta Jarin mukaan homma toimii.

– Alkuvaiheessa, kun uusia pisteitä tuli, oli pientä kapasiteettipulaa. Jäteyhtiö on kuitenkin reagoinut  palautteeseen tosi hyvin ja lisännyt keräysastioita tarpeen mukaan.

Edistystä niin asenteissa kuin palveluissakin 

47-vuotias Jari on nähnyt Utulassa aitiopaikalta ison asennemuutoksen luonnon suojelussa ja kierrätyksessä.

– Kyllä sen muistaa, että penskana esimerkiksi vanhoissa savihaudoissa oli kaikennäköistä tavaraa ja jätekasoja siellä täällä. Ne ovat onneksi hävinneet, eikä luontoon viedä enää mitään. Autonromut ja muut on siivottu pois. 

Yksi parhaista esimerkeistä on Jarin mukaan Utulan kylän vieressä sijaitseva Huuhanranta, Saimaan upea hiekkaranta, joka kuuluu varmasti Suomen kauneimpiin.

– Juhannuksen jälkeen Huuhanrannassa oli kuin kaatopaikalla olisi kävellyt: roskaa, autonromuja ja rikkinäisiä lasipulloja oli kaikkialla. Nykyään ihmiset osaavat viedä roskansa pois.

Jari arvioi muutoksen olevan lainsäädännön, asennemuutoksen ja helpottuneiden palveluiden kombinaatio. Aikoinaan lähin virallinen paikka roskille oli Salosaaren kaatopaikka, jonne oli pitkä matka. Nykyään jätepisteitä on mukavasti ympäri kuntaa.

– Kun on helppo viedä jätteet keräyspisteelle, se madaltaa kynnystä toimia oikein.

Perusmaksu on jätehuollon selkäranka

Miten tämä kaikki sitten rahoitetaan? Vastaus löytyy kerran vuodessa jokaiselle kotitaloudelle, omakotitalolle, asuinhuoneistolle ja kesämökille lähetettävästä jätehuollon perusmaksusta. Moni mieltää sen vain yhdeksi laskuksi muiden joukossa, mutta maksuilla pidetään yllä jätehuollon selkärankaa.

Perusmaksulla kehitetään ja ylläpidetään palveluita kaikkien eteläkarjalaisten – myös syrjäkylien asukkaiden ja mökkiläisten – hyväksi.

Etelä-Karjalan maakunnassa on yhteensä 95 ekopistettä. Kauppojen pihoilla olevien Ringin pisteiden lisäksi EKJH ylläpitää itse 48 täydentävää ekopistettä.

– Jäteyhtiöllä ei ole lakisääteistä pakkoa näitä omia pisteitään pitää, mutta ilman niitä syrjäkylät jäisivät kokonaan ilman lajittelupalveluita. Perusmaksun avulla pisteitä voidaan tuoda sinne, missä niitä tarvitaan. Lähimmät pisteet löytyvät helposti valtakunnallisesta kierrätys.info -palvelusta, kertoo viestintäkoordinaattori Tiina Virtanen Etelä-Karjalan Jätehuollosta.

Perusmaksulla katetaan Hyödyksi-asemien ylläpitoa ja sen ansiosta asukkaat saavat viedä esimerkiksi puutarha- ja haravointijätteensä asemille veloituksetta.

Vaarallisten jätteiden käsittely on kallista -asukkaalle silti maksutonta

Yksi perusmaksun tärkeimmistä kohteista on vaarallisten jätteiden vastaanotto. Jari antaa erityistä kiitosta EKJH:n järjestämälle vaarallisten jätteiden keräyskierrokselle, joka jalkautuu suoraan kylille kerran vuodessa touko-kesäkuussa.

– Kylälle tulee öljyimuauto ja vastaanotto vanhoille maaleille, akuille ja muille vaarallisille jätteille, mitä vuoden aikana sattuu kertymään. Sekä kesäasukkaille että meille vakituisille se on erittäin hyvä palvelu, Jari sanoo.

Moni saattaa myös luulla, että apteekit hoitavat vanhojen lääkkeiden vastaanoton ja käsittelyn omalla kustannuksellaan, mutta todellisuudessa jäteyhtiö maksaa tämänkin palvelun perusmaksurahoista.

Utulassa toivotaan uutta muovinkeräyspistettä

Uusien keräysmuotojen ulottaminen laajalle haja-asutusalueelle on aina tasapainoilua eurojen ja hyötyjen välillä.

Jari ja muut Utulan kyläläiset lajittelevat metallit, lasit, pahvit ja paperit suoraan kylän pisteelle.

– Biojätteet hyödynnän omassa lantalassa tai kompostissa pellon ravinteeksi. Muovi on pieni haaste, sillä lähin muovinkeräyspiste on Ruokolahden kuntakeskuksessa, 30 kilometrin päässä. Muovia tuleekin toimitettua isommissa erissä kerroillaan. Kyläläiset ovat toivoneet, että muovinkeräyspiste saataisiin lähemmäs.  Kustannuskysymyshän se tietysti on, Jari pohtii.

Lue oheinen artikkeli biokaasun synnystä (Jätteiden voimalla kulkeva auto saa hymyn huulille) ja vastaa siihen liittyviin kysymyksiin. Halutessasi voit osallistua arvontaan.

Jätteiden voimalla kulkeva auto saa hymyn huulille

Tuula Temola hurahti biokaasuautoiluun, ja siitä tulee hänelle jatkuvasti hyvä mieli. Biokaasun tuotanto on monivaiheinen prosessi, jossa muun muassa hyödynnetään sokeria ja rasvaa ahmivia mikrobeja.

Kun Tuula Temola heittää banaanikuoret biojäteastiaan, alkaa prosessi, jonka loppu­tuloksena hänen oma autonsa saa polttoai­netta.

– Onhan se hassu ja ihana ajatus, Temola hymyilee.

Vuosi sitten työterveyshoitajan työs­tä eläköitynyt Temola on ollut aina ahkera kierrättäjä – ja viimeisen vajaan vuoden ajan kaasuautoilija. Kun autonvaihto viimeksi tuli ajankohtaiseksi, sähköauto kiinnosti.

– Riittävän uuteen ja hyvään sähköautoon ei ollut varaa, mutta kaasuauton käyttökus­tannukset herättivät huomioni.

Temola oli kuullut tuttaviltaan paljon po­sitiivisia käyttökokemuksia.

– Meillä Etelä-Karjalassa on mahtava ti­lanne biokaasun saatavuuden ja hinnan suh­teen. BIG-asemilla tankkaaminen on todella edullista. Kaasuauton käyttövoimavero on isompi kuin bensa-autossa, mutta kuiten­kin pienempi kuin dieselissä, Temola kertoo.

Hän on laskenut, että omalla käytöllä, reilu 10 000 ajokilometriä vuodessa, kaa­suautoilu kannattaa. Ajokilometrejä ker­tyy enimmäkseen koiraharrastuksen vuok­si. Neljä pyreneittenpaimenkoiraa, Hurma, Syke, Keiju ja Ronja, ovat usein auton kyydis­sä matkalla joko treenaamaan tai kisaamaan rally-tokossa tai agilityssä.

Aktiivinen koiraharrastus vie Temolaa ja hänen koiriaan kisoihin Joensuuhun, Kot­kaan ja Kouvolaan, ja matkan varrella ole­vat asemat ovat tulleet tutuiksi puhelimen tankkaussovelluksen avulla.

Miten biokaasu syntyy?

Se, miten Tuula Temolan biojäte päätyy takaisin hänen tankkiinsa, on monivaihei­nen prosessi. Oikea asiantuntija vaiheiden kuvaamiseen on Etelä-Karjalan Jätehuol­lon laitospäällikkö Vesa Kaipia.

– Kun jäteauto on kerännyt biojätteet, se kurvaa Kukkuroinmäen käsittelykes­kukseen, missä kuorma punnitaan. Matka jatkuu kohti biokaasulaitoksen vastaanot­tosiiloa, Kaipia kertoo.

Laitoksella kahmari nostaa jätteen re­pijään, joka tekee massasta tasaista. Jouk­koon sekoitetaan risu- tai puuhaketta, joka pitää massan ilmavana.

Ennen reaktoriin siirtymistä massasta poistetaan magneeteilla sinne kuulumat­tomat esineet, kuten haarukat, veitset ja säilykepurkkien kannet, jotka voisivat va­hingoittaa laitteistoa.

Metallia hankalampi tapaus on Kaipian mukaan muovi, jota magneetit luonnolli­sesti eivät nappaa.

– Muovin seulominen biojätteestä on vaikeaa, ja olisi tärkeää, että sitä ei biojä­teastiaan päätyisi, Kaipia sanoo.

Pöpöjen tarkka ruokavalio

Biojäte viipyy laitoksen 1 200 kuution re­aktorissa noin 40 vuorokautta. Hapet­tomissa olosuhteissa elävät mikrobit ha­jottavat orgaanisen aineksen. Pöpöt ovat tarkkoja asuinoloistaan. Optimaalinen lämpötila on 53 celsiusastetta.

– Aivan biokaasulaitoksen alkuvaiheis­sa nostimme reaktorin lämpötilaa asteen korkeammalle. Ammoniakkitasot lähtivät nousun ja bakteerikanta kärsi myrkytyk­sestä. Kaasuntuotanto lähti laskuun, Kai­pia kertoo.

Myös säännöllinen ruokinta on tärkeää: jos syöttö keskeytyy kuudeksi tunniksi, kaasuntuotanto kääntyy heti laskuun.

Juhlapyhät näkyvät Kaipian mukaan lai­toksella. Joulun jälkeen biojäte on rasvais­ta ja sokerista, mikä saa mikrobit suo­rastaan bilettämään ja kaasuntuotannon nousuun.

Raakakaasusta polttoaineeksi

Reaktorissa syntyvä raakakaasu sisältää noin 57 % metaania, lopun ollessa pääosin hiilidioksidia. Jotta kaasulla voidaan ajaa autoa, se on jalostettava.

Kaasu suodatetaan aktiivihiilen läpi epäpuhtauksien poistamiseksi ja ajetaan membraanikalvon läpi 15 baarin painees­sa. Lopputuloksena on vähintään 97-pro­senttista biometaania.

Puhdas biokaasu kuljetetaan konteilla tankkausasemille eri puolille maakuntaa – Parikkalaan, Imatralle, Lappeenrantaan ja Luumäelle.

Paikallista tuotantoa tankkiin

Etelä-Karjalan Jätehuollon oma biokaasu­tuotanto takaa sen, että polttoainetta on saatavilla läheltä ja kilpailukykyiseen hin­taan.

– Ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana olen tankannut bensiiniä vain kuu­tisen litraa – ja sitäkin lähinnä siksi, että bensa pysyisi tuoreena. Kaasulla pääsee yhdellä tankkauksella noin 400 kilomet­riä, ja talvellakin kulutus on pysynyt mal­tillisena, Temola kertoo kokemuksistaan.

Tankkaus vie Temolan mukaan vain muutaman minuutin, ja on nopeaa ja siis­tiä.

Kovemmilla pakkasilla biokaasuauto käynnistyy moitteettomasti bensiinillä ja vaihtaa hetken kuluttua automaattisesti kaasulle.

Huollotkaan eivät eroa tavallisesta au­tosta parin vuoden välein tehtävää kaa­sujärjestelmän tarkastusta lukuun otta­matta.

Biojätteestä mikään ei mene hukkaan

Biokaasuprosessin lopputuotteena syntyy muutakin kuin energiaa. Reaktorista ulos tuleva mädäte puristetaan kuivajakeeksi ja nesteeksi.

Laitospäällikkö Kaipia kertoo, että nes­te on arvokasta luomukelpoista lannoitetta pelloille. Kiinteästä mädätteestä seulotaan pois muovijäämiä, ja se jatkaa matkaansa maanparannusaineeksi viherrakentami­seen ja maatalouteen.

Ei tehdä jätteestä ongelmaa, vaan mahdollisuuksia – Etelä-Karjalan Jätehuolto 30 vuotta!

Jokainen oikein lajiteltu jäte on pieni teko, jolla on suuri yhteinen vaikutus. Kuntien omistama yhtiö on kasvanut 30 vuodessa kiertotalouden suunnannäyttäjäksi, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta maakunnan hyväksi.

Jätehuolto on kehittynyt paljon vuodesta 1996, jolloin Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy perustettiin toteuttamaan yhtenäistä ja toimivaa jätehuoltojärjestelmää.

Pian yhtiön perustamisen jälkeen Joutsenon Konnunsuolle syntyi jätteenkäsittelyalue. 17 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitseva Kukkuroinmäen käsittelykeskus on elinaikanaan todistanut isoja kehitysaskeleita.

Vuosien saatossa jatkuvasti kasvava osuus jätteestä on päätynyt energiahyödyksi tai kierrätykseen. Tänä päivänä lähes kaikki kotitalouksien jätejakeet pääsevät hyötykäyttöön, joko käsittelyn jälkeen tai sellaisenaan. Loppusijoitukseen päätyy lähinnä erityisjätteitä, kuten asbestia.

EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti jäsenmaat pyrkivät 65 prosentin kierrätysastetavoitteiseen vuoteen 2035 mennessä. Jäte on yhä harvemmin ongelma ja yhä useammin mahdollisuus.

2000-luvulle biojäte edellä

Yhtiön osakaskunnat tekivät 2000-luvulle mentäessä merkittävän ratkaisun, jonka mukaan Kukkuroinmäen loppusijoitusalueelle ei sijoiteta lainkaan biojätettä.

Kuntien asukkaiden tuli joko kompostoida tai liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Kukkuroinmäkeen päätettiin rakentaa kompostointilaitos.

Nykyisin käsittelykeskuksessa sijaitsevassa biokaasulaitoksessa käsitellään kaikki eteläkarjalaisten kotitalouksien biojätteet, jotka prosessoidaan lopulta biometaaniksi kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin.

Useita tunnustuksia 2010-luvulla

Yhtiön alkutaivalta seuraavien vuosien aikana syntyi useita uusia jäteasemia samaan aikaan kuin keräyskalustokin uudistui. Samalla kasvoi maakunnallinen palveluverkosto. Viimeisimpinä mukaan liittyivät Lappeenranta 2011 ja Imatra 2013.

Kehitys jatkoi kiihtymistään, ja vuosi 2017 jää historiaan merkkipaaluna, jolloin Kukkuroinmäen loppusijoitusalueelle ei päätynyt enää yhtään kotitalousjätettä. Kotitalousjäte hyödynnettiin ensimmäistä kertaa kokonaan joko materiaalina tai energiana.

Vuosi oli merkityksellinen monin tavoin. Helmikuussa 2017 Etelä-Karjalan Jätehuolto aloitti helmikuussa vapaaehtoisen muovipakkausten keräyksen Imatran ja Lappeenrannan taajamien kiinteistöillä – ensimmäisenä kunnallisena jäteyhtiönä Suomessa. - Muuhun Suomeen verrattuna olimme etunenässä muovipakkausten kierrätyksessä, sanoo Etelä-Karjalan Jätehuollon silloinen logistiikkapäällikkö Kimmo Pöllänen.

Samana vuonna yhtiö sai työ- ja elinkeinoministeriöltä uusiutuvan energian tuotantoon suunnatun 2,2 miljoonan euron tuen uuden biokaasulaitoksen rakentamiseen sekä Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen Yritys -merkin.

Investoinnit kestävään kehitykseen ja palveluihin

Yhteiskunnallinen Yritys -merkki on tunnustus yhteiskunnallisesta vastuusta ja kestävästä pitkän tähtäimen liiketoiminnasta. Tästä yksi osoitus on, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa kuntalaisten jätemaksuja pois osinkoina, vaan kehittää toimintaansa ja palveluitaan pitkäjänteisesti asiakkaiden hyödyksi.

Seuraavana vuonna yhtiötä muistettiin toisella palkinnolla, kun Kuntatekniikan saavutus 2018 -kilpailun lehdistöraati palkitsi Etelä-Karjalan Jätehuollon muovipakkausten keräyksen ympäristön kannalta huomionarvoisena tekona. - Muovipakkausten keräyksen aloittaminen kertoo myös kuntalaisten asennemuutoksesta ja halukkuudesta kierrättää ja vähentää jätettä, Pöllänen. - Olemme käyneet vuoropuhelua, kuunnelleet asiakkaitamme eikä vain asetettu määräyksiä, sanoo puolestaan toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Koronapandemia vuonna 2019 toi omat haasteensa myös jätehuoltoon. Se viivästytti yhtiön biokaasulaitoksen rakennustöitä sekä aiheutti jätetulvan Hyödyksi-asemille.

Kun biokaasulaitos vuonna 2021 valmistui, Etelä-Karjalan Jätehuolto avasi viisi BIG-biokaasun tankkausasemaa. Samalla urakoitsijat ottivat käyttöön biokaasukäyttöisiä jäteautoja.

Tämäkään toiminta ei jäänyt ilman tunnustusta: Yhtiölle myönnettiin Avainlippu ja myöhemmin Kukkuroinmäessä tuotetulle BIG biokaasulle pohjoismainen ympäristömerkki – Joutsenmerkki.