Etelä-Karjalan Jätehuolto kampanjoi valtakunnallisen ”Rakasta joka murua” – kampanjan hengessä biojätteiden lajittelun ja hyötykäytön edistämiseksi. Etelä-Karjalassa biojätteiden lajittelu on valtakunnan keskitasoa paremmalla tasolla, mutta biojätteiden oikeanlaista käsittelyä ja hyötykäyttöä halutaan edelleen edistää. Viimeisimmän eteläkarjalaisten asukkaiden kuivajätteestä tehdyn lajittelututkimuksen mukaan kuivajätteen joukossa on edelleen biojätettä noin 26,5 %, kun valtakunnallisesti vastaava luku on 33,1 %. Kuivajätteiden joukossa biojätteet matkustavat satoja kilometrejä jätevoimaloihin poltettaviksi, ja kaikki näiden sisältämät arvokkaat ravinteet päätyvät jätevoimalan polttoprosessissa kirjaimellisesti harakoille. Biojäte on myös hyvin nestepitoista – polttaisitko sinä vettä?
Oikein lajiteltuna eteläkarjalaisten kotitalouksien biojätteet päätyvät Kukkuroinmäen biokaasulaitokseen, jossa ne tuotteistetaan liikennepolttoaineeksi kaasukäyttöisin ajoneuvoihin. Myös biokaasun valmistusprosessin sivutuotteet, eli ravinnepitoiset nesteet ja mädäte, hyödynnetään peltoviljelyssä ja teollisissa prosesseissa.
Huomio kaupunkien keskustoihin
Lajittelututkimuksen (Savallampi, Jasmine; Muovinkeräyksen vaikutus kuivajätteen koostumukseen ja lämpöarvoon, kandidaattityö 2021) mukaan biojätteiden lajittelu onnahtelee Etelä-Karjalassa etenkin kaupunkien keskusta-alueilla. Heikoimmat taajama-alueiden tulokset tulivat Lappeenrannan keskustasta (biojätteen osuus 28,1) ja Joutsenon taajama-alueelta (biojätteen osuus 32,7 %). Parhaat tulokset saatiin omakotivaltaisilta alueilta Taipalsaaren taajamasta ja Taavetista (molemmissa biojätteiden osuus 20,6 %).
Jokaisen taloyhtiön jätetilasta löytyy varmuudella biojäteastia, joten biojätteiden lajittelu on asukkaiden omasta halusta kiinni. Myös pienen talouden ja jokaisen yksittäisen ihmisen biojätteillä on merkitystä: vuoden mittaan kertyneillä suodatinpusseilla ja banaaninkuorilla on vaikutusta, kunhan ne vain pudotetaan keittiössä oikein biojäteastiaan ja siitä edelleen ulkona sijaitsevaan biojäteroskikseen. Yhdestä kilosta biojätettä tuotetulla biokaasulla kaasukäyttöinen henkilöauto ajaa noin 1,4 kilometriä. Yksi ihminen tuottaa biojätettä viikossa helposti kilon tai parikin.
Biojätettä oli runsaasti myös haja-asutusalueiden aluekeräyspisteistä tulleissa kuormissa, johon selityksenä on toisin kuin taajamissa osittain noutopalvelun puute; haja-asutusalueella biojätteet tulisi kompostoida omassa kompostorissa.
Lajitteluun ei tarvita huippumodernia keittiötä
Nykyään monet keittiövalmistajat ovat huomioineet kierrätysasiat kalustesuunnittelussa, mutta vanhemmissa tai pienissä keittiöissä näin ei välttämättä ole. Biojätteen lajittelun voi silti tehdä helpoksi. Yksinkertaisimmillaan biojätteiden säilytykseen keittiössä riittää paperi- tai sanomalehdestä taiteltu pussi laidallisessa rasiassa tiskipöydällä, myös esimerkiksi tyhjä jauho- tai sokeripussi sopii tarkoitukseen mainiosti. Hajuhaittoja tai muita ongelmia ei muodostu, kunhan biojätteet muistaa vain käydä viemässä tarpeeksi usein ulos biojäteastiaan. Nesteet kannattaa imeyttää talous- tai sanomalehtipaperiin tai muuhun imukykyiseen biohajoavaan materiaaliin.
Biojätteiden pakkaamiseen suositellaan juuri sanomalehdestä taiteltua pussia tai paperipussia, sillä paperi imee itseensä jonkin verran nestettä, mikä vähentää hajuhaittoja ja ehkäisee jäätymistä talvella.
Rakasta joka murua -kampanja
Kampanjan toteuttavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto. Mukana ovat myös Suomen ympäristökeskus, Kuluttajaliitto, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy kampanjoi alueellisesti.
Lisätietoja: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen, puh. 010 841 1807, mari.ilvonen@ekjh.fi