Vuosikertomus 2021

Yhtiö

kukkuroinmäen käsittelykeskus

biokaasu

laatu ja ympäristö

vuosikertomus 2022

Ympäristövastuu

Ympäristöluvat

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on voimassa oleva ympäristölupa (ESAVI/336/04.08/2011), joka on päivitetty vuonna 2014.

Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella on oma ympäristölupa (ESAVI 6316 30.10.2017, täydennykset ESAVI 34859 6.3.2020, ESAVI 11496 17.6.2020).

Hyödyksi-asemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten myöntämät ympäristöluvat tai jätelain mukaiset rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmässä.

Etelä-Karjalan Jätehuolto raportoi ympäristölupien ja rekisteröintien mukaisesti asemilla kerätyt jätteet, jätteiden määrät sekä minne jätteet on toimitettu edelleen käsiteltäviksi. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on myös laaja ympäristön tarkkailuohjelma, jonka tuloksista raportoidaan viranomaisille.

Kukkuroinmäen käsittelykeskus

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 135 hehtaaria. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa on tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä vaarallisen jätteen tasoinen loppusijoitusalue pilaantuneille maille ja tuhkille. Molemmilla loppusijoitusalueilla on vaaditun mukaiset pohjarakenteet ja vesienkeräily-järjestelmät. Pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalueita on yhteensä 3,6 hehtaaria ja hyötyjätteiden varastointialueita noin 1,5 hehtaaria, lisäksi lajittelu- ja varastontikenttää noin 3 hehtaaria sekä ns. kiertotalouskenttää (alue 1) noin 2 hehtaaria. Vuoden 2021 aikana rakennettiin kiertotalouskentän 2-aluetta ja koetoimintakenttää.

Käsittelykeskuksen alueella toimii myös vuonna 2020 toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan Jätehuollon oma biokaasulaitos, Kekkilän kompostointilaitos ja Wimao Oy:n komposiittipilotlaitos.

Ilmakuva Kukkuroinmäki 2021

Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Etelä-Karjalan Jätehuollolla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14 001. Järjestelmät tukevat toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja ympäristöasioiden huomioimista toiminnassa. Ympäristöasiat kulkevat punaisena lankana koko toiminnan läpi strategiasta ja toimintapolitiikasta lähtien.

Ympäristönäkökohdat 2021:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Kattava vastaanottovalikoima ja lajittelumahdollisuudet Hyödyksi-asemilla ja pientuojien vastaanotossa
  • Lajittelun toimivuuden seuraaminen lajittelukentällä
  • Jätevesikuormitus ja ravinteiden hyötykäyttö

Laatunäkökohdat 2021:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Hyvä asiakaspalvelu
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Alihankkijoiden toiminnan laatu
ISO 9001
ISO 14001

Vaikutukset veteen

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ja käsitellään ympäristöluvan mukaisesti. Rakennusten katoilta kertyvät sadevedet johdetaan ojiin. Loppusijoitusalueiden,  käsittelykenttien, siirtokuormausaseman sekä jätteen vastaanottoalueiden suoto- ja valumavedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Lajittelu- ja varastointikenttä on jaettu siten, että sieltä kertyvät vedet johdetaan pääasiallisesti jätevedenpuhdistamolle, mutta risujen ja puhtaiden maa-ainesten varastointiin käytettyjen kenttien vedet ohjataan ojiin. Vuonna 2021 jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn ohjattiin myös biokaasulaitoksen rejektivesiä lietelinjan prosessimuutoksen takia.  Rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2021 käsittelykeskuksen alueelta pumpattiin jätevettä puhdistamolle yhteensä 89 931 kuutiometriä.

Käsittelykeskuksen alueella tehtiin vuoden aikana kehitystyötä jätevesien hallintaan. Kekkilän alueella jatkettiin kompostointikentän ja mullanvalmistuskentän vesienkäsittelyaltaiden rakentamista. Biokaasulaitoksen rejektivesiä saatiin toimitettua alkuvuodesta myös teollisuuteen hyötykäyttöön. Myöhemmin rejektivedet on tarkoitus ohjata kokonaan hyötykäyttöön maataloudelle ja teollisuudelle.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan viidestä pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, mutta kaikista näytteenottopisteistä ei saatu näytteitä kaikilla kerroilla ojien kuivuuden vuoksi. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan.

Vuoden 2021 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus oli edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui lähtevän jäteveden joukossa olevista biokaasulaitoksen rejektivesistä. Ravinnepitoiset rejektivedet on suunniteltu hyödynnettävän maanparannuksessa ja teollisissa prosesseissa biokaasulaitoksen toiminnan vakiinnuttua, mikä tulee vähentämään kuormitusta.

ilmakuva tasausallas
Vesikuormitus
Fosforikuormitus

Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2021 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöäalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 45-55 % ja itäkaivon 0,1-0,6 %. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0-21 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2021 kaasuntuotantopotentiaali oli 222 000 kg metaania.  Loppusijoitukseen menneet jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ainesta. Kaasuntuotantopotentiaali onkin nykyisin pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Laskennan lähtötiedoissa on korjattu metaanin osuutta kaatopaikkakaasuissa mittaustulosten perusteella vuosilta 2019-2021. 

Myönteisiä ilmastovaikutuksia saatiin biokaasun tuotannolla ja liikennepolttoainekäytöllä. Kukkuroinmäen biokaasulaitoksessa tuotettua biokaasua myytiin vuoden 2021 aikana Etelä-Karjalan Jätehuollon 22.4.2021 avaamilla tankkausasemilla 366 195 kg:a, jonka energiamäärä on 5085 MWh. 

Loppusijoitusalueen kaasuntuottopotentiaali
Ilmastohyödyt

 Jätteenkuljetukset

Keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Etelä-Karjalan Jätehuollon oman biokaasun tuotannon, 22.4.2021 avattujen BIG biokaasun tankkausasemien myötä uudet jätteenkuljetusurakat on pystytty kilpailuttamaan vaatimuksena kaasukäyttöinen kalusto. Näin ollen jätteenkuljetusten hiilidioksidipäästöjä on saatu pienennettyä merkittävästi. 

Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista ja jätteen siirtokuormauksesta muodostui vuonna 2021 yhteensä 815 160 ajokilometriä. Dieselkalustolla ajettiin vuonna 2021 47 % Etelä-Karjalan alueen kilpailutetuista jätteenkuljetuksista, eli 390 141 km ja dieseliä kului jätteenkuljetuksissa 169 624 litraa (2 035 MWh). Biokaasulla ajettiin 53 % jätteenkuljetuksista, eli  425 019 km ja biokaasua kului 151 532 kg (2106 MWh). Käytettäessä biokaasua liikennepolttoaineena, on sen laskennalliset CO2-päästöt 0 kg. 

Etelä-Karjalan alueella on käytössä viisi Etelä-Karjalan Jätehuollon BIG-biokaasun tankkausasemaa, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa (Eteläkatu 5 ja Kukkoroinmäen käsittelykeskus), Imatralla (Vuoksenniska, Sauramonkuja 5-7), Luumäellä (Kanervatie 4) ja Parikkalassa (Koirniementie 6). Lisäksi maakunnan alueella on Gasumin tankkausasemia, joilla voi tankata joko bio- tai maakaasua.

jätekatos
Luumäen BIG biokaasun tankkausasema
Kuvaaja ajokilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta

Hajut

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen henkilökunta tarkkailee hajuja ja kirjaa havainnot ylös. Myös lähiseudun asukkailta saadaan tietoa hajuhavainnoista käsittelykeskuksen alueen ulkopuolelta. Henkilökunnan kirjaamia hajuhavaintoja oli vuoden aikana yhteensä 11 päivänä, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Hajuhavaintoja tehtiin muutamina päivinä kevään, kesän ja loppuvuoden aikana, ja havainnot koskivat kompostointilaitoksen hajuja. Vuonna 2021 ei tullut ulkopuolisia palautteita hajuhaitoista.

Alkuvuonna 2021 32 lähialueen asukkaalle lähetettiin hajuseurantalomakkeet. Lomakkeeseen pyydettiin täyttämään hajuhavainnot 22.3.-21.4.2021. Lomakkeita palautui viisi kappaletta, joista kolmeen oli merkitty hajuhavaintoja muutamille päiville. 

Kesällä tehtiin myös Aeromon Oy:n suorittamat hajumittaukset Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella. Kohdekaasujen (metaani, CO2, rikkivety ja ammoniakki) pitoisuudet ylittyvät havaintorajat ainoastaan muutamissa kohdissa.

Kompostointilaitoksen biosuodatin

Melu

Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteenkäsittelytoiminnassa melua aiheuttavat muun muassa työkoneilla tehtävä siirtokuormaus, rakennusjätteen lajittelu, murskaus ja seulonta. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella haketetaan puujätettä, risuja ja energiajätettä.

Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2021 yhteensä 26 622 yhdensuuntaista ajosuoritetta Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 14 485 kappaletta. Raskaan liikenteen määrää lisäsi muun muassa kiertotalouskenttien rakentaminen.

Rakenteilla olevaa kenttää

Pöly

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat jätteenkäsittelytoiminta ja -kuljetukset erityisesti keväisin. Alueen kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkereen juurelle asti. Käsittelykeskuksessa mahdollista pölyämistä aiheuttavaa toimintaa voi olla esimerkiksi hyödynnettävien jätejakeiden hakettaminen tai herkästi pölyävien kuormien lajitteleminen, murskaus ja seulonta. Vuoden 2021 aikana alueella tehtiin puujätteen, risujen ja energiajätteen haketusta. Kiertotalouskentän rakenteissa käytettävät tuhkat kasteltiin pölyämisen ehkäisemiseksi. Tuhkille oli varattu myös katettu varastosiilo 

Murskaus

Haittaeläimet

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen lintukantaa seurataan laskennoilla. Lokkien keskimääräinen yksilömäärä oli vuonna 2021 seurantahistorian pienin.  Varislintujen keskimääräinen yksilömäärä (n. 620) oli talven 2020-2021 seurantajaksolla suurempi kuin kertaakaan seitsemänä jaksona. Rottien torjuntaa  suoritetaan käsittelykeskuksilla säännöllisillä tarkastuksilla ja torjuntasyöteillä.

mustavaris