Vuosikertomus 2019

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2019 jätekeskukselta pumpattiin jätevettä yhteensä 70 758 kuutiometriä.

Valtaosa jätevesien kuormituksesta tulee Kekkilän kompostointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä. Kuormitusta aiheuttavat myös loppusijoitusalueen suotovedet sekä varastointikentiltä tulevat hulevedet.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, mutta kaikilla näytteenottokerroilla ei näytteitä saatu vuonna 2019 kuivuuden vuoksi. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan. Vuonna 2019 kevätnäytteenotossa pintavesien laatu oli keskimäärin edellistä vuotta parempi kun taas syksyllä hieman heikompi.

Vuoden 2019 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus oli edellisvuotta pienempi. Jäteveden pumppaukseen Kukkuroinmäen käsittelykeskuksesta Toikansuon jätevedenpuhdistamolle tehtiin parannustoimenpiteitä, kun käsittelykeskuksen alueen kokoojapumppaamot automatisoitiin Malibu-järjestelmällä. Näin saatiin tasapainotettua puhdistamolle menevää kuormitusta ja lisättyä huoltovarmuutta.

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2019 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöäalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 15-53 % ja itäkaivon 6-8 % ollen edellisvuotta pienempiä. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0-8 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2019 kaasuntuotantopotentiaali oli 342 000 kg metaania. Se oli edellisvuotta (174 000 kg) korkeampi johtuen siitä, että jätettä sijoitettiin loppusijoitusalueelle runsaammin. Kaasuntuotantopotentiaali on kuitenkin huomattavasti pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle.

Ilmastovaikutuksia aiheutuu myös jätteenkuljetuksista. Keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä pystytään muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista ja jätteen siirtokuormauksesta muodostui vuonna 2019 yhteensä 880 728 ajokilometriä, polttoaineen kulutus oli 416 535 litraa ja laskennalliset hiilidioksidipäästöt 974 tonnia.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen henkilökunta tarkkailee hajuja ja kirjaa havainnot ylös. Myös lähiseudun asukkailta saadaan tietoa hajuhavainnoista käsittelykeskuksen alueen ulkopuolelta. Henkilökunnan kirjaamia hajuhavaintoja oli vuoden aikana yhteensä 40 päivänä, mikä oli edellisvuosia enemmän. Hajuhavaintoja tehtiin eniten tammi- ja helmikuussa, ja havainnot koskivat kompostointilaitoksen hajuja. Vuonna 2019 ei tullut ulkopuolisia palautteita hajuhaitoista.

Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteenkäsittelytoiminnassa melua aiheuttavat muun muassa työkoneilla tehtävä siirtokuormaus, rakennusjätteen lajittelu, murskaus ja seulonta. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella haketetaan puujätettä, risuja ja energiajätettä.

Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2019 yhteensä 53 369 yhdensuuntaista ajosuoritetta Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 14 523 kappaletta. Raskaan liikenteen määrää lisäsi edellisvuosiin verrattuna biokaasulaitoksen ja kiertotalouskentän rakentaminen.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat jätteenkäsittelytoiminta ja -kuljetukset erityisesti keväisin. Alueen kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkereen juurelle asti. Käsittelykeskuksessa mahdollista pölyämistä aiheuttavaa toimintaa voi olla esimerksiksi hyödynnettävien jätejakeiden hakettaminen tai herkästi pölyävien kuormien lajitteleminen, murskaus ja seulonta. Vuoden 2019 aikana alueella tehtiin puujätteen, risujen ja energiajätteen haketusta. Kiertotalouskentän rakenteissa käytettävät tuhkat kasteltiin pölyämisen ehkäisemiseksi.