Vuosikertomus 2020

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ja käsitellään ympäristöluvan mukaisesti. Rakennusten katoilta kertyvät sadevedet johdetaan ojiin. Loppusijoitusalueiden,  käsittelykenttien, siirtokuormausaseman sekä jätteen vastaanottoalueiden suoto- ja valumavedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Lajittelu- ja varastointikenttä on jaettu siten, että sieltä kertyvät vedet johdetaan pääasiallisesti jätevedenpuhdistamolle, mutta risujen ja puhtaiden maa-ainesten varastointiin käytettyjen kenttien vedet ohjataan ojiin. Vuonna 2020 jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn ohjattiin myös biokaasulaitoksen rejektivesiä noin 6000 m3 laitoksen käynnistämisvaiheessa.  Rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2020 käsittelykeskuksen alueelta pumpattiin jätevettä  puhdistamolle yhteensä 89 618 kuutiometriä.

Käsittelykeskuksen alueella tehtiin vuoden aikana kehitystyötä jätevesien hallintaan. Kekkilä kierrätti osan ravinnepitoisista prosessivesistä kompostointilaitoksellaan ja jatkoi suunnittelutyötä kierrätysaltaiden rakentamiseksi.  

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, mutta kaikista näytteenottopisteistä ei saatu näytteitä kaikilla kerroilla ojien kuivuuden vuoksi. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan.

Vuoden 2020 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus oli edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui todnenäköisesti lähtevän Jäteveden joukossa olevista biokaasulaitoksen rejektivesistä. Ravinnepitoiset rejektivedet on suunniteltu hyödynnettävän maanparannuksessa ja teollisissa prosesseissa biokaasulaitoksen toiminnan vakiinnuttua. 

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2020 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöäalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 45-53 % ja itäkaivon 4-8 %. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0-25 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2020 kaasuntuotantopotentiaali oli 325 000 kg metaania.  Loppusijoitukseen menneet jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ainesta. Kaasuntuotantopotentiaali onkin nykyisin  huomattavasti pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle.