Vuosikertomus 2020

Yhtiö

kukkuroinmäen käsittelykeskus

biokaasulaitos

laatu ja ympäristö

vuosikertomus 2020

Ympäristövastuu

Ympäristöluvat

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on voimassa oleva ympäristölupa (Dnro ESAVI/336/04.08/2011), joka on päivitetty vuonna 2014.

Hyödyksi-asemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten myöntämät ympäristöluvat tai jätelain mukaiset rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmässä.

Etelä-Karjalan Jätehuolto raportoi ympäristölupien ja rekisteröintien mukaisesti asemilla kerätyt jätteet, jätteiden määrät sekä minne jätteet on toimitettu edelleen käsiteltäviksi. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella on myös laaja ympäristön tarkkailuohjelma, jonka tuloksista raportoidaan viranomaisille.

Ilmakuva Kukkuroinmäen käsittelykeskuksesta

Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Etelä-Karjalan Jätehuollolla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14 001. Järjestelmät tukevat toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja ympäristöasioiden huomioimista toiminnassa. Ympäristöasiat kulkevat punaisena lankana koko toiminnan läpi strategiasta ja toimintapolitiikasta lähtien.

Ympäristönäkökohdat 2020:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Kattava vastaanottovalikoima ja lajittelumahdollisuudet Hyödyksi-asemilla ja pientuojien vastaanotossa
  • Lajittelun toimivuuden seuraaminen lajittelukentällä
  • Jätevesikuormitus ja ravinteiden hyötykäyttö

Laatunäkökohdat 2020:

  • Kiinteistön haltijan jäteneuvonta
  • Hyvä asiakaspalvelu
  • Jätteen laadunvarmistus vastaanotossa
  • Alihankkijoiden toiminnan laatu
ISO 9001
ISO 14001

Vaikutukset veteen

Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelta kerätään ja käsitellään ympäristöluvan mukaisesti. Rakennusten katoilta kertyvät sadevedet johdetaan ojiin. Loppusijoitusalueiden,  käsittelykenttien, siirtokuormausaseman sekä jätteen vastaanottoalueiden suoto- ja valumavedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Lajittelu- ja varastointikenttä on jaettu siten, että sieltä kertyvät vedet johdetaan pääasiallisesti jätevedenpuhdistamolle, mutta risujen ja puhtaiden maa-ainesten varastointiin käytettyjen kenttien vedet ohjataan ojiin. Vuonna 2020 jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn ohjattiin myös biokaasulaitoksen rejektivesiä noin 6000 m3 laitoksen käynnistämisvaiheessa.  Rankkasateita varten Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2020 käsittelykeskuksen alueelta pumpattiin jätevettä  puhdistamolle yhteensä 89 618 kuutiometriä.

Käsittelykeskuksen alueella tehtiin vuoden aikana kehitystyötä jätevesien hallintaan. Kekkilä kierrätti osan ravinnepitoisista prosessivesistä kompostointilaitoksellaan ja jatkoi suunnittelutyötä kierrätysaltaiden rakentamiseksi.  

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Käsittelykeskuksen lähiympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, mutta kaikista näytteenottopisteistä ei saatu näytteitä kaikilla kerroilla ojien kuivuuden vuoksi. Pintavesien laatu vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan.

Vuoden 2020 aikana puhdistamolle johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus oli edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui todnenäköisesti lähtevän Jäteveden joukossa olevista biokaasulaitoksen rejektivesistä. Ravinnepitoiset rejektivedet on suunniteltu hyödynnettävän maanparannuksessa ja teollisissa prosesseissa biokaasulaitoksen toiminnan vakiinnuttua. 

ilmakuva tasausallas
Kuvaaja, puhdistamolle johdettujen vesien kuormitus
Kuvaaja jätevesien fosforikuormituksesta

Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

Kaatopaikkakaasun muodostumista ja sen koostumusta mitataan säännöllisesti Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen loppusijoitusalueella. Vuonna 2020 mittauksia suoritettiin kaksi kertaa 11 tarkkailukaivosta. Kahdessa, vanhimmalla jätetäyttöäalueella sijaitsevassa, tarkkailukaivossa metaanipitoisuudet ovat muita korkeampia; läntisen kaivon metaanipitoisuus vaihteli välillä 45-53 % ja itäkaivon 4-8 %. Muissa alueelle myöhemmin rakennetuissa kaivoissa metaanipitoisuudet vaihtelivat 0-25 % välillä.

Jätteiden loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Vuonna 2020 kaasuntuotantopotentiaali oli 325 000 kg metaania.  Loppusijoitukseen menneet jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ainesta. Kaasuntuotantopotentiaali onkin nykyisin  huomattavasti pienempi, kuin ennen vuotta 2013, jolloin kotitalouksien kuivajätteet vielä loppusijoitettiin kaatopaikalle.

Kuvaaja, metaanipäästöt

 Jätteenkuljetukset

Ilmastovaikutuksia aiheutuu myös jätteenkuljetuksista. Keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä pystytään muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset.

Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista ja jätteen siirtokuormauksesta muodostui vuonna 2020 yhteensä 821 391 ajokilometriä, polttoaineen kulutus oli 333 163 litraa dieseliä ja 45 208 maa- tai biokaasua. Vuonna 2020 yksi Etelä-Karjalan alueen jätteenkuljetusurakoitsija hankki oma-alottaisesti käyttöönsä kaasukäyttöisen jäteauton.

jätekatos
Kuvaaja ajokilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta

Hajut

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen henkilökunta tarkkailee hajuja ja kirjaa havainnot ylös. Myös lähiseudun asukkailta saadaan tietoa hajuhavainnoista käsittelykeskuksen alueen ulkopuolelta. Henkilökunnan kirjaamia hajuhavaintoja oli vuoden aikana yhteensä 16 päivänä, mikä oli edellisvuosia enemmän. Hajuhavaintoja tehtiin eniten tammi- ja helmikuussa, ja havainnot koskivat kompostointilaitoksen hajuja. Vuonna 2020 ei tullut ulkopuolisia palautteita hajuhaitoista.

Kompostointilaitoksen biosuodatin

Melu

Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteenkäsittelytoiminnassa melua aiheuttavat muun muassa työkoneilla tehtävä siirtokuormaus, rakennusjätteen lajittelu, murskaus ja seulonta. Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella haketetaan puujätettä, risuja ja energiajätettä.

Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2020 yhteensä 59 330  yhdensuuntaista ajosuoritetta Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 14 016 kappaletta. Raskaan liikenteen määrää lisäsi edellisvuosiin verrattuna biokaasulaitoksen ja kiertotalouskentän rakentaminen.

Biokaasulaitoksen rakennustyömaa

Pöly

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat jätteenkäsittelytoiminta ja -kuljetukset erityisesti keväisin. Alueen kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkereen juurelle asti. Käsittelykeskuksessa mahdollista pölyämistä aiheuttavaa toimintaa voi olla esimerksiksi hyödynnettävien jätejakeiden hakettaminen tai herkästi pölyävien kuormien lajitteleminen, murskaus ja seulonta. Vuoden 2020 aikana alueella tehtiin puujätteen, risujen ja energiajätteen haketusta. Kiertotalouskentän rakenteissa käytettävät tuhkat kasteltiin pölyämisen ehkäisemiseksi. 

Murskaus

Haittaeläimet

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueen lintukantaa seurataan laskennoilla. Lokkien keskimääräinen yksilömäärä oli vuonna 2020 peinempi kuin kertaakaan aiempina seurantavuosina. Varislintuen määrä oli edellisvuosien tasolla. Rottien torjuntaa  suoritetaan käsittelykeskuksilla säännöllisillä tarkastuksilla ja torjuntasyöteillä.

mustavaris